Smååhkoe doedteristie påaski gaskebiejjiebeapmose

• Loga dávvisámegillii

Påaskivåhkoe hijven nuepie ånnetji lissiehtamme voerkesvoetem utnedh jurjiehtimmien bïjre njaelkies, nöörjen beapmoejgujmie.

Bovtsenbearkoe lea nuhteligs beapmoeh maam maahta nuhtjedh gelliesåarhts beapmojne, jis sïjhth maam akt hijven jurjiehtidh primusen nelnie, aelhkie gaskebiejjiebeapmoe jallh sïjhth buerebe påaskebeapmoem fuelhkide jïh voelpide gåassoehtidh. Bovtsenbearkoeh maahta mahte gaajhkide nuhtjedh.

Bijremebearkoe lea aerpievuekien vuekie bovtsenbearkoem jurjiehtidh, gosse bearkoem bæjra. Aerpievuekien bïjremebearkoekrovhte lea hijven, men jïjnjh jeatjah gieltegs vuekieh gååvnesieh mejnie bijremebearkoem maahta gïehtelidh. Dagke dejstie fuelhkien nööremes almetjijstie tuhtjie joekoen hijven wrapsh bovtsen bijremebearkojne byöpmedidh, jallh njaelkies tortillapizzam bovtsen bijremebearkojne byöpmedidh TV-bodtese iehkeden?

Nuhtjh fantasijem jallh åadtjoeh skraejriem akten dejstie gelliesåarhts beapmoetjaalegijstie, Matprat:sne. Daesnie aaj hijven raerieh gaavnh magkeres stuhtjh datne edtjh veeljedh jïh guktie bearkoem jurjiehtidh.

Datne daajrah

• Båatsojne 140 tjïeltine Nöörjesne gïehtelieh, Sislaanten luvhtie åarjene, Finnmaarhken gåajkoe noerhtene?
• Medtie 3000 almetjh båatsosne Nöörjesne?
• Medtie 215 000 bovtsh Nöörjesne åvtelen suehpede aalka gïjren, jïh 70 pst. dehtie båatsoste Finnmaarhkesne?
• Saemien båatsoe annje juhtije jielemevuekiem åtna, gusnie jaepieboelhkegåatomi gaskem juhtieh bovtsen iemie juhtemeraajroej mietie.
• Lissine dan saemien båatsose, dellie aaj båatsoe dejnie vaerine Åarjel-Nöörjesne. Daam gïehteldimmiem lea bovtsesiebrieh öörnedamme?

Jeenjebh saernieh båatsoen bïjre daesnie gaavnh.

Duottarmáhku beassážiidda

Beassážat leat árbevieruid áigi, ja mii lea gal eambbo árbevirolaš go návddašit njálgga bohccobierggu go lea leamaš čuoiggadeame meahcis? Bohccobierggus lea alla kvalitehta ja erenoamáš máhku ja lea dovddus dan dihte, ja dat lea dehálaš oassi min kulturárbbis.

Beassážiid oktavuođas heive ge bidjat liige fuomášumi biebmoráhkadeapmái njálgga vuođđoávdnasiiguin mat bohtet Norggas.

Bohccobiergu lea anolaš vuođđoávnnas mii sáhttá geavahuvvot máŋggalágan biepmuin, áiggožat dál primusiin ráhkadit juoidá mii lea njálggat, jođánis ja álkis gaskabeivviid, dahje guossohit buorebuš beassášgaskabeivviid bearrašii ja ustibiidda. Bohccobiergu aniha vaikko masa.

Cáhppon bohccobiergu lea árbevirolaš biebmoráhkadanvuohki, mas cábada bohccobierggu hui asehis vajahasaide. Klassihkalaš cáhppon bohccobiergoruitu lea oallugiid jiellat, muhto cáhppon bierggu sáhttá maiddái eará gelddolaš vugiiguin ráhkadit. Bearraša nuoramusat soitet liikot borrat njálgga bohccobiergowrapsaid gaskabeaivin dahje návddašit tortillapizza cáhppon bohccobiergguin go gehččet TV eahkes?

Hutkka ieš, dahje viečča inspirašuvnna Matprat-siiddu olu ráhkadanneavvagiin. Dáppe gávnnat maiddái rávvagiid das guđe ruovjji galggat válljet ja movt galggat ráhkadit bierggu.

Dihtet go ahte

• Boazodoallu doaimmahuvvo 140 suohkanis Norggas, Innlandet fylkkas lullin gitta Finnmárkui davvin?
• Birrasiid 3 000 olbmos lea gullevašvuohta boazodollui Norggas?
• Leat sullii 215 000 bohcco Norggas ovdal go guottet álgá giđđat ja 70 proseantta boazodoalus doaimmahuvvo Finnmárkkus?
• Sámi boazodoalus lea ain nomádalaš doaibmavuohki, gos johtet áigodatguohtumiid gaskka bohcco lunddolaš johtolagaid mielde?
• Sámi boazodoalu lassin doaimmahuvvo boazodoallu Lulli-Norgga várreguovlluin. Dán doaimma leat boazosearvvit organiseren?

Eambbo fáktádieđuid boazodoalu birra gávnnat dáppe.