Ain oadjebas stivrejupmi ráfehis áiggis
Preassadieđáhus | Nr: 24/2025 | Almmustahtton: 15.05.2025 | Ruhtadandepartemeanta
Reviderejuvvon nationálabušeahtas joatká ráđđehus dan ekonomalaš kurssa mii mearriduvvui bušeahtas ovdal juovllaid. Stuorámus rievdadusaid dagahit Stuorradikki ovttajienalaš mearrádusat ahte lasihit doarjaga Ukrainai hui ollu, ja elrávnnji Norggahatti birra ruovttudoaluide.
– Reviderejuvvon nationálabušeahtta čájeha ahte ráđđehusa bajimus vuoruheapmi lea joatkit ekonomalaš politihka oadjebas stivrejumi. Ođđa eanet duođaleappo sihkkarvuođapolitihkalaš duohtavuohta, ja dálá gávperiidu dagaha midjiide stuorra eahpesihkkarvuođa. Dalle lea hui dehálaš ahte mii leat vástolaččat, dadjá ruhtadanministtar Jens Stoltenberg.
Stuorát eahpesihkkarvuohta ja gávperiidu sáhttet dagahit uhcit ekonomalaš lassáneami ja stuorát haddegoargŋuma ollu riikkain. Dáppe ruovttus mearkkaša vuollegis bargguhisvuohta ahte barggolašvuohta ain goargŋu ja buorre reálabálkálassáneapmi ahte ekonomiija stuorru ain eanet boahtteáiggis.
– Uhcit gávppašeapmi váikkuha uhcit lassáneapmái riikkaidgaskasaččat ja dat váikkuha maiddái Norgga ekonomiijii. Mii vuordit dattetge ahte stuorrun lassána, ja ahte bargguhisvuohta bissu vuollegažžan. Min bargamuššan lea oadjudit riikka, buresbirgejumi ja olbmuid ekonomiija, dadjá Stoltenberg.
Nationálabušeahtas meroštallo geavahit 542 miljárdda ruvnnu foandaruđain. Dat lea 2,7 proseantta penšunfoandda árvvus jagi álggus. Dat lea čielgasit unnit go vurdojuvvon golbma proseantta reálavuoittu mii lea vuođđun doaibmanjuolggadussii.
Ovttajienalaš Stuorradiggi mearridii cuoŋománus lasihit militeara doarjaga Ukrainai 50 miljárdda ruvnnuin mii galgá geavahuvvot riikkaidgaskasaš doaibmabijuide ja oastimiidda ukrainalaš suodjalusindustriijas. Dát ii vurdojuvvo váikkuhit norgga ekonomiija aktivitehtadássái. Earret lassánan doarjaga Ukrainai lea foandaruđaid geavaheapmi meroštallon leat 492 miljárdda ruvnno, seamma ollu go jagi 2025 bušeahtas mii mearriduvvui ovdal juovllaid. Dat mielddisbuktá 1,3 proseantta bušeahttaimpulssa ja struktuvrralaš oljomuddejuvvon vuollebáhcaga mii lea 11,7 proseantta nannán-BNP:s, mii maiddái lea seammá go mearriduvvon bušeahtas.
Lassijuolludeamit ja ođđasis vuoruheamit
Reviderejuvvon nationálabušeahtas bidjá ráđđehus ovdan ođasmahtton meroštallamiid goluid ja sisaboađuid ektui ja eará dárbbašlaš gollorievdadusaid ektui, nu mo ođđa meroštusaid álbmotodjui. Dasa lassin evttoha ráđđehus muhtun lassijuolludemiid mat čuovvulit ovdalis dieđihuvvon ja mearriduvvon áššiid, nu mo lassi doarjaga Ukrainai ja Norggahatti elrávdnjái:
- 50 miljárdda ruvnnu lassidoarjjan Ukrainai.
- Juolludemiid lassáneapmi gielddaide gokčat lassánan penšungoluid ođđa almmolaččat šiehtaduvvon penšunortnega (AFP) geažil.
- Lassánan golut álbmotodjui ođđa meroštallamiid geažil.
- Norggahaddi elrávdnjái – 40 evresaš fástahaddeortnet juohke kilowattdiimmus (kWh) earret lasseárvodivada golggotmánu 1. b. 2025 rájes, ja doarjjaortnegat gáidduslieggasii.
- 4,4 evresaš vuoliduvvon el-divat juohke kWh ovddas suoidnemánu 1. b. rájes. Dasa lassin lea áigumuš heaittihit Enova-divada ođđajagemánu 1. b. rájes.
- Ain eanet lasihit suodjalusbušeahta NATO áibmooperašuvdnaguovddáža gaskaboddasaš ásaheapmái.
- Vuoliduvvon golut báhtareddjiid vuostáváldimii ja ovttastahttimii unniduvvon sisaboahtineinnostusaid geažil.
|
Tabealla 1 Norgga ekonomiija váldologut. Rievdadus proseanttaid mielde doppe gos ii čuoččo mihkkege eará |
Mrd. ruvnno1 |
Meroštus |
||
|
|
2024 |
2024 |
2025 |
2026 |
|
Priváhta golaheapmi |
2 043 |
1,2 |
2,1 |
2,4 |
|
Almmolaš golaheapmi |
1 184 |
2,4 |
3,1 |
1,2 |
|
Bruttoinvesteremat bistevaš kapitálas |
1 137 |
-1,9 |
0,2 |
1,3 |
|
Daid gaskkas: Oljobohkan ja revrefievrredeapmi |
253 |
9,6 |
1,0 |
-8,0 |
|
Nannán-Norgga fitnodagat |
423 |
-3,3 |
2,5 |
2,9 |
|
Viesut |
170 |
-19,1 |
-6,5 |
12,0 |
|
Almmolaš hálddašeapmi |
285 |
3,5 |
0,1 |
0,5 |
|
Nannán-Norgga gálvojearru2 |
4 105 |
0,2 |
1,9 |
2,4 |
|
Almmolaš gálvojearru |
1 469 |
2,6 |
2,5 |
1,1 |
|
Eksporta |
2 472 |
5,7 |
-1,1 |
1,1 |
|
Das: Luondduolju ja luonddugássa |
1 176 |
7,5 |
-3,3 |
0,4 |
|
Nannán-Norgga eksporta |
1 121 |
3,7 |
2,6 |
1,7 |
|
Importa |
1 750 |
3,7 |
2,2 |
2,5 |
|
Bruttonationálabuvtta |
5 198 |
2,1 |
0,0 |
1,2 |
|
Das: Nannán-Norga |
4 050 |
0,6 |
1,8 |
1,6 |
|
Eará váldologut: |
|
|
||
|
Barggolašvuohta |
0,6 |
0,7 |
0,7 |
|
|
Bargguhisvuođalogut, registrerejuvvon (dássi) |
2,0 |
2,1 |
2,1 |
|
|
Bargguhisvuođalogut, AKU (dássi) |
4,0 |
4,1 |
4,1 |
|
|
Jahkebálká |
5,6 |
4,4 |
4,0 |
|
|
KPI |
3,1 |
2,8 |
2,6 |
|
|
KPI-JAE |
3,7 |
3,0 |
2,6 |
|
|
Luondduoljohaddi, USD juhke fáhtas (jotkkolaš hattit, dássi) |
80 |
70 |
67 |
|
|
Gássahaddi, USD juohke MMBt:s (jotkkolaš háttit) |
10,8 |
13,0 |
10,2 |
|
|
Golmmamánnosaš ruhtamárkanreantu (dássi) |
4,7 |
4,5 |
3,8 |
|
|
Importabuohtastahttojuvvon ruvdnakursa (I-44)3 |
0,8 |
0,1 |
-0,3 |
|
|
BNP gávpeoasálaččat4 |
1,6 |
1,7 |
1,8 |
|
|
KPI gávpeoasálaččat 5 |
2,8 |
2,6 |
2,2 |
|
1 Gaskaboddasaš nationálarehketdoallologut jotkkolaš hattiin.
2 Earret vuorkárievdadus.
3 Positiivvalaš lohku almmuha heajos ruvdnoárvvu .
4 Norgga 25 deháleamos gávpeoassálastit lohkkojuvvon ovttas daidda gulli Norgga gálvoeksportta osiiguin, earret oljju ja gássa.
5 Norgga 25 deháleamos gávpeoassálastit lohkkojuvvon ovttas daidda gulli Norgga gálvoimportta osiiguin, earret fatnasiiguin, oljolávddiiguin ja luondduoljjuin.
Gáldut: Statistihkalaš guovddášdoaimmahat, OECD, IMF, riikkaidgaskasaš guovddášbáŋkkut, nationála gáldut, Norges Bank, Nav, Reuters ja Ruhtadandepartemeanta.
| Tabealla 2 Stáhtabušeahta ja Stáhta penšunfoandda váldologut. Mrd. ruvnnuid mielde |
Rehketdoallu |
Meroštus |
|
|
2023 |
2024 |
2025 |
|
|
Sisaboađut oktiibuot |
2 494,4 |
2 323,8 |
2 310,3 |
|
1 Sisaboađut petroleumdoaimmain |
1 008,5 |
750,7 |
731,1 |
|
1.1 Vearut ja divadat. |
623,2 |
420,3 |
405,7 |
|
1.2 Eará petroleumsisaboađut |
385,2 |
330,3 |
325,4 |
|
2 Sisaboađut earret petroleumsisaboađuid |
1 485,9 |
1 573,1 |
1 579,2 |
|
2.1 Nannán-Norgga vearut ja divadat |
1 352,1 |
1 397,8 |
1 417,1 |
|
2.2 Eará sisaboađut |
133,8 |
175,3 |
162,1 |
|
Golut oktiibuot |
1 806,8 |
1 953,3 |
2 105,9 |
|
1 Golut petroleumdoaimmaide |
30,4 |
48,5 |
33,0 |
|
2 Golut earret petroleumdoaimmaide |
1 776,4 |
1 904,8 |
2 073,0 |
|
Stáhtabušeahta badjelbáza ovdal sirdima Stáhta olgoriikka penšunfondii |
687,6 |
370,5 |
204,3 |
|
- Netto ruhtaboahtu petroleumdoaimmain |
978,1 |
702,2 |
698,1 |
|
= Oljomuddejuvvon badjelbáza |
-290,5 |
-331,7 |
-493,8 |
|
+ Sirdojuvvon Stáhta olgoriikka penšunfoanddas |
286,2 |
346,5 |
493,8 |
|
= Stáhtabušeahta badjelbáza |
-4,2 |
14,7 |
0,0 |
|
+ Netto várrejuvvon Stáhta olgoriikka penšunfoanddas |
691,8 |
355,7 |
204,3 |
|
+ Stáhta penšunfoandda reanto- ja vuoitoboađut jna.1 |
354,9 |
422,1 |
472,9 |
|
= Stáhtabušeahta ja Stáhta penšunfoandda badjebáza oktiibuot1 |
1 042,5 |
792,6 |
677,2 |
|
Memo: |
|||
|
Reanto- ja vuoitodietnasat jna. Stáhta olgoriika penšunfoanddas |
338,6 |
402,8 |
452,7 |
|
Stáhta olgoriikka penšunfoandda márkanárvu2 |
12 413 |
15 761 |
19 735 |
|
Stáhta penšunfoandda márkanárvu2 |
12 732 |
16 115 |
20 116 |
|
Oljomuddejuvvon vuollebáza |
290,5 |
331,7 |
493,8 |
|
Struktuvrralaš oljomuddejuvvon vuollebáza, 2025-ruvdnun |
389,3 |
429,7 |
542,4 |
|
Nannán-Norgga BNB-sodju proseantan |
9,5 |
10,3 |
12,9 |
|
Proseanta foandakapitálas |
2,9 |
2,6 |
2,7 |
|
Bušeahttaimpulsa (proseantaovttadagat)2 |
0,4 |
0,9 |
2,5 |
|
Duohta, vuollásaš gollolassáneapmi proseantan |
2,4 |
3,1 |
5,3 |
1 Ii sisttisdoala kursavuoittuid dahje -massimiid.
2 Álggus jagis. SPU oktavuođas earrána ruhtasubmi Norges Bank jahkeraportta árvvus. Tabealla ruhtasubmi lea gesson eret čoggon, muhto ii mákson, hálddašanbuhtadusas ja gáibádusain mat stáhtakássas leat foandda ektui.
3 Rievdadusat struktuvrralaš oljomuddejuvvon bušeahttavuollebáhcagis mihtiduvvon oassin Nannán-Norgga BNP-sojus. Indikáhtor ii váldde vuhtii ahte iešguđet sisaboahto- ja gollopoasttain sáhttet leat iešguđet váikkuhusat ekonomiija doibmii.
Gáldut: Ruhtadandepartemeanta ja Statistihkalaš guovddášdoaimmahat.